Ensimmäinen viikko toisesta lukukaudestani täällä on takana ja vanhat ja uudet kurssit yliopistolla ovat alkaneet. Neljä uutta korealaista liittyi tunneillemme meidän viiden eurooppalaisen lisäksi. Osa ryhmästämme kun palasi jo takaisin kotimaihinsa. Toisaalta tunnit tuntuivat melko helpoilta, koska kulutimme paljon aikaa esittelyihin (uusien opiskelijoiden vuoksi) sekä kertomuksiin kevätlomistamme. Mutta toisaalta saimme jo vähön maistiaisia siitä, kun opettajamme varoittivat, että loman jälkeen opinnot käyvät haastavammiksi. Voin kuvitella, että tuntimme tuntuvat vaikeilta uusille opiskelijoille, koska työtä ne teettävät meillekin, jotka olemme täällä jo puoli vuotta opiskelleet.
[The first week of my second semester in behind now and all the old and new courses at the university have started. We had four new Korean students to join our classes in addition to the five European who were left after some of us returned to home countries already. On one hand the lessons felt quite easy because of several self introductions (due to the new students) and stories about our spring vacation. But on the other hand we got to see already a little bit what it meant when the teachers told us it will be more challenging during the spring semester. I can imagine that it feels very difficult for the new students to join our lessons because the classes seem to cause a lot to work also for us who have studied here for half a year already.]
Meillä on kaikki samat japaninkielen kurssit kuin syyslukukaudellakin, mutta lisäkurssit ovat jotakin uutta. Otin kaksi kurssia, joilla kummallakin on sekä vaihto-opiskelijoita että japanilaisia opiskelijoita. Toisen kurssin nimi on Crosscultural literacy ja siellä syvennymme japanilaiseen kulttuurin monilla kielillä. Kurssilla on kaksi opettajaa: japanilainen opettaja, joka opettaa ranskaa sekä saksalainen opettaja. Oikeastaan kaikilla japanilaisilla opiskelijoilla on yliopistolla pääaineenaan joko ranska tai saksa ja heidät haastettiin käyttämään luokassa niitä. Joten puhumme tunneilla japania, ranskaa, saksaa ja englantia. Siitä tulee varmasti mielenkiintoista. Toinen extra kurssi, jonka valitsin, on vietnamin kurssi. Opimme sekä kieltä että faktaa kyseisestä maasta. Olin hieman huolissani etukäteen, sillä kurssi pidetään kokonaan japaniksi, mutta ensimmäisen oppitunnin jälkeen minulla on rohkeutta jatkaa yrittämistä. Ainakin minulla on kurssilla vierelläni vietnamilainen ystäväni, joka voi auttaa sekä vietnamin että japanin kanssa.
[We have all the same Japanese classes as during the fall semester but the additional courses are something new. I took two courses where there are both exchange students and Japanese students. One is named Cross-cultural literacy and we get deeper into the Japanese culture in a class that uses many languages. The course has two teachers: one is a Japanese teacher who teaches French and one is a German teacher. Actually all the Japanese students have either French or German as their major at the university and they were challenged to use those at the class too. So we speak there Japanese, French, German and English. It will be interesting for sure. The other extra course I took is a Vietnamese course. We will learn both the language and about the country otherwise. I was a little bit worried beforehand because it is all in Japanese but after the first lesson I have confidence to keep trying. At least I have my Vietnamese friend there sitting next to me who can help me with both Vietnamese and Japanese.]

 |
Tyypillinen tapa kuivattaa sateenvarjot asuntolallamme.
[A typical way to dry the umbrellas at our dormitory.] |
Kirsikkapuut pudottelevat terälehtiään kukittuaan nätisti viikon verran. Valitettavasti viime aikoina on ollut sateista niin, ettemme päässeet kunnolliselle hanamille ennen koulun alkua. Mutta kuluneella viikolla on ollut muutamia todella lämpimiä ja aurinkoisia päiviä ja päätinkin torstaina oppituntien jälkeen mennä puistoon nauttimaan ihanasta säästä. Löysin mukavat penkit suoraan kirsikkapuiden alta ja istuskelin siinä pari tuntia tehden läksyjä ja lukien pieniin testeihin, joita meillä on nyt useita kertoja viikossa. Kun aurinko alkoi hellittää lämmöstään ja päätin palata takaisin, niin puistoon saapui vanha pariskunta jääden lähelle penkkejä, joilla olin istunut. Mies soitti erilaisia huiluja, joten päätin jäädä vielä hetkeksi kuuntelemaan musiikkia. Tunne, kun istuin kirsikkapuiden alla laskevan auringon lämmössä kuunnellen kauniita aasialaisia melodioita oli upea ja rentouttava! Kun vihdoin aloin tuntea viileyttä ilmassa ja nälän vatsassa, niin nousin ylös ja menin tervehtimään vanhaa pariskuntaa ja kiittämään musiikista. Aloitin japaniksi, mutta mies ei vastannut japaniksi, vaan kumartui alas ja kirjoitti maahan kanjit 中国 tarkoittaen, että he tulevat Kiinasta. No, enpä oikein voinut heidän kanssaan keskusteluja käydä, mutta ainakin muistin, miten sanoa 'kiitos' kiinaksi.
[The cherry trees are dropping the flowers after blooming beautifully for one week. Unfortunately it has been quite rainy lately so that we couldn't enjoy a proper hanami before the school started. But this week has had also some very warm and sunny days and I decided on Thursday to go to a park to enjoy the nice weather after classes. I found nice benches right under cherry trees and sat there for a couple of hours doing my home work and reading for the small tests we have many times a week now. When the sun started setting and I was just about to leave the place, there was an old couple coming to the park and they stayed nearby the benches I had been sitting. The man played different kind of flutes so I decided to stay for a while longer to listen to the music. The feeling sitting under the cherry trees in the warmth of the setting sun and listening to beautiful Asian melodies was so amazing and relaxing! When I finally started to feel cold and hungry, I stood up and went to greet the old couple and thank for the great music. I started in Japanese but the man didn't reply in Japanese but got down and drew to the ground the kanjis 中国 meaning that they came from China. Well, I couldn't then really speak with them but at least I remembered how to say 'thank you' in Chinese.]

