Vaihtovuoteni ensimmäisen lukukauden kaikki oppitunnit ovat takanapäin. Tiistai ja keskiviikko olivat onneksi vapaita "varapäiviä" siltä varalta, että olisi sattunut maanjäristyksiä tai muita yllätyksiä ja koulupäiviä olisi peruttu. (Mistä tulikin mieleeni, että olen ihan kunnon maanjäristyksen jo kokenutkin, kun neljänne kerroksen huoneeni tärisi muutaman sekunnin ajan. Ei silti kovin iso järistys, sillä kaikki pysyi paikoillaan.) Tänään olivat sitten ensimmäiset koeviikkomme kokeet. Vielä kun jaksaa viikon verran opiskella ahkerasti (lämpimässä ruokahuoneessa), niin sitten koittaa pitkä kevätloma. Keittiö todellakin on paikka, jossa vapaapäivinäni vietän lähes kaiken ajan aamupalan jälkeen aina iltatoimiin siirtymiseen asti. "Pyjamani" muistuttaa tällä hetkellä sellaista vaatemäärää, jonka pukisin kunnon talvella ulos ja huoneeni lämpömittari näyttää alimmillaan melkein jääkaappilukemia, jos en ole moneen tuntiin pitänyt lämmitintä päällä.
[All the lessons of the first semester of my exchange year are behind. Tuesday and Wednesday were free days because there were meant to be "make up days" in case we had had earthquakes or such. (Which brought to my mind that I actually experienced a real earthquake when my room on the fourth floor was shaking for some seconds. It was not that big after all since everything stayed on their places.) Today we had our first exams of the exam week. Now if I still keep studying for a week more (in the warm dining room), I can enjoy a long spring vacation. The kitchen really is the place where I spend my free days from finishing my breakfast until I start to get ready to sleep. My "pj's" remind a pile of clothes that I would wear outside during a real winter and the thermometer in my room sometimes shows almost the same as in my fridge if I haven't been using the heater for some hours.
Viime viikolla asuntolallamme oli läksiäiset niille vaihtareille, jotka palaavat kotimaihinsa tammikuun lopulla. Muutama minunkin kavereikseni muodostuneista ihmisistä lähtee. Aika on mennyt nopeasti. Voin kuvitella, että syyskuussa tulleille ja pian takaisin lähteville puolen vuoden vaihtoaika tuntuu liiankin lyhyeltä...
[Last week we had a farewell party for the exchange students who return to their home countries at the end of January. A few of my friends will also go back. The time has passed so fast. I can imagine that those students who came in September amd leave now, the time feels too short...]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti