文化の勉強:文学 (Culture studies: literature

Viime aikoina ei mitään edellisistä viikoista poikkeavaa ole paljoa tapahtunut, mutta eilen oli oikein iloinen päivä. Asuntolallamme suoritettiin ötökänkarkoitus, minkä vuoksi jouduimme olemaan pois huoneistamme muutaman tunnin ajan. Lähdimme suomalaisten kesken sitä pakoon elokuviin katsomaan La La Landin. Elokuvateatterin istuimet todellakin ovat paremmat kuin mihin Suomessa olen tottunut (koska tuolien välissä on enemmän tilaa ja koska selkänoja on korkeampi) ja tällä kertaa yllätyimme kätevistä tarjottimista, jotka saimme naposteltaville. Tarjottimen sai vielä kätevästi kiinni tuolin juomapidikkeeseen. Elokuvan jälkeen kävimme hampurilais-aterialla ja pyörimme kaupungilla, kunnes oli turvallista palata asuntolalle.

[There has not been anything too much different recently but yesterday was such a happy day. They had of insectd at the dormitory which meant we couldn't be in our rooms for some hours. We Finnish people escaped that and went to the movies to see La La Land. The seats at the cinema were surely more comfortable than the ones I am used to in Finland (because there is more space between seats and because the backs were higher) and this time we got surprised for the trays we got for our snacks. And the trays could be attached to the drink holders of the seats. After the movie we went for hamburgers and spent time going around until it was safe to return to the dormitory.

Illalla lähdin vielä tanssimaan. Lähdin katsastamaan itselleni uuden paikan, jota minulle mainostettiin muutama viikko sitten. Paikka oli pieni, mutta se tuntui vain edesauttavan mukavan ilmapiirin syntyyn kaikkien läsnäolijoiden kesken. Olin aiemmin nähnyt heistä muutaman, mutta en ollut kummemmin jutellut kenenkään kanssa eilistä ennen. Kuitenkin he kaikki olivat todella ystävällisiä ja illan lopuksi halasivat ja saattoivat jopa hissille asti lähtiessäni. En voinut kuin hymyillä koko kotimatkan.

[In the evening I left to dance. I went to check a new place for me to that I was told about some weeks ago. The place was quite small but it just seemed to make everyone to be one group having fun together. Beforehand I had seen a few of those people but had hardly spoken to any of them. But still everyone was so friendly and when I was leaving they hugged me and even came to see me off to the elevator. I could nothing but smile on my way home.]

Viime lukukauden kulttuurin opinnoista on avaamatta enää kirjallisuuden kurssimme. Opettajamme oli sama austraalialainen opettaja kuin teeseremonian kurssillamme, mutta japanilaisia opiskelijoita oli paljon enemmän vaihto-opiskelijoita. Me eurooppalaistet vaihto-opiskelijat sekä kaksi muuta vaihtaria olimme noin yksi kolmasosa osallistujista kurssilla, joka oli sekoitus englannin- ja japaninkieltä. Opettaja kuitenkin puhui lähinnä englanniksi. Kurssin aikana luimme japanilaisia novelleja, jotka löytyivät myös englanniksi kännettyinä kirjasta Speculative Japan 3. Ensimmäisellä tunnilla muodostimme pienryhmät, joissa oli sekä japanilaisia että vaihto-opiskelijoita ja niissä syvennyimme kukin ryhmä omaan novelliimme. Joka viikko yksi ryhmä esitteli siksi viikoksi luetun tarinan taustatietoja ja johti keskustelua kyseisestä tarinasta. Itse olin kuvitellut, että kirjallisuuden kurssilla paneudutaan ennemminkin perinteisiin japanilaisiin tarinoihin, mutta lukemamme novellit olivat jotakin ihan muuta ja monesti hyvin hämmentäviä omasta mielestäni.

[The only culture course from last semester I still have not explaibed is our literature class. We had the same Australian teacher who was teaching also tea ceremony for us but there were a lot more Japanese students. The European exchange students plus two other exchange students were one third of the students on the course that was a mix of English and Japanese. Though the teacher spoke mostly in English. During the course we read Japanese short stories that were translated into English in the book Speculative Japan 3. On the first lesson we formed small groups that had both Japanese and exchange students in thoem and in each group we concentrated on the specific story. Every week one group was presenting some background information about their story that everyone read and they were leading the conversations about it. I had thought that we would read some traditional Japanese stories but the short stories we read were something quute different and many times I found them confusing.]

Toisen lukukauden alku alkaa lähestyä. Viime viikolla saimme jo lukujärjestykset, jotka muuten ovat kopio viime lukujärjestyksestämme, mutta kulttuurin kurssit puuttuivat. Ajattelin kokeilla paria uutta kurssia, mutta nähtäväksi jää, sopivatko ne minulle kuitenkaan. Katsotaan ensimmäisten tuntien jälkeen. Asuntolammekin herää taas eloon, kun uudrt vaihto-opiskelijat saapuvat tänään Kiinasta, Koreasta ja Taiwanista. Uudet japanilaisetkin muuttavat ensi viikolla. Mutta vielä saa nauttia lomasta jonkin aikaa ennen koulunpenkille palaamista.

[The beginning of the second semester is getting closer. We got new timetables last week and they look like the first semester except that there are no cultural classes. I thought of trying a couple of new courses but cannot say yet if they are okay for me. Have to wait until the first lessons. Also our dormitory is getting more lively again when the new exchange students from China, Korea and Taiwan are coming today. New Japanese students will move in next week, too. But I still have some time to enjoy the vacation.]

フィンランドデザインや文化の勉強: 建築と住宅 (Finnish design and Cultural studies: architecture and housing)

Kevät alkaa syrjäyttää talven viileät ilmat kokonaan (toivottavasti). Kirsikankukkkia odotellessa voin ihastella luumupuita, joiden hempeän vaaleanpunainen kukinta on myös kaunista. Viikonloppuna oli jos jonkinlaista ohjelmaa. Lauantaina kävin jo tutuksi tulleella vapaaehtoisten järjestämällä japanin kurssilla, missä oli tällä kertaa aivan tavallinen päivä, jolloin keskitytään itse japaninkieleen. Minun opettajani kertoi paljon Japanin historiasta, kuten ennen vanhaan verojen maksamisesta riisillä. Lauantai-iltana menin ystäväni kanssa yliopistolle kansainvälisiin juhliin, jotka olin Facebookista bongannut. Yllätyin, kuinka paljon ihmisiä siellä oli. Suurin osa oli japanilaisia yliopisto-opiskelijoita tai jo valmistuneita ja ulkomaalaisia oli ainakin Vietnamista, Koreasta, Kiinasta ja Nepalista. Itse olin ainoa länsimaalainen. Monen ihmisen kanssa jutellessa ei pääse kovin syviin keskusteluihin, mutta me ulkomaalaiset saimme nauttia myös ilmaisesta ruoasta.

[The spring is finally pushing the winter away completely (I hope). While waiting for the cherry blossom time, I can enjoy the plum trees that have a sweet pink flowers too. Last weekend I had lots to do. On Saturday I went to the volunteer Japanese class which had a nirnal day this time, meaning that we concentrated on the Japanese language itself. My teacher told me a lot about Japanese history, for example about using rice as taxes. On Saturday evening I went with my friend to the university for an international party which I had noticed on Facebook. I surprised how many people there were. Most of them were Japanese university students or already graduated people. In addition to them there were foreigners from at least Vietnam, Korea, China and Nepal but I was the only Western person. When talking to many people, you cannot have that deep conversations but we foreigners got also free food.]

Sunnuntaina menin porukalla klassisen musiikin konserttiin kuuntelemaan Mozartia ja Beethovenia. Olen kyllä onnekas, kun eräällä kavereistani on tuttu orkesterissa ja sitä kautta saamme aina ilmaiset liput.

[On Sunday we went to a concert with a small group to listen to Mozart and Beethoven. I surely am lucky that one of my friends has an acquaintance in the orchestra and because of that we always get free tickets.]

Tänään suuntasin toisen suomalaisen vaihto-opiskelijan kanssa Fukuoka City Museumiin, jossa on tällä hetkellä Suomi design -näyttely Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Näyttely kiertää tämän vuoden aikana muuallakin Japanissa. Meistä oli hauskaa katsella, kuinka museoon oli laitettu esille asioita Iittalan astioista Marimekon kuoseihin ja monia muitakin tuttuja merkkejä, joita olemme tottuneet näkemään kotonamme tai sukulaisillamme. Museon ulkopuolella jopa liehui Suomen lippu. Lounaaksi kävimme pitkästä aikaa syömässä japanilaista currya. Se vain on niin hyvää!

[Today I headed Fukuoka City Museum with the other Finnish exchange student to see an exhibition of Finnish design that goes around in Japan because of the 100th anniversary of Finland. It was fun for us to see some things placed in the museum that we are used to see at our homes or at relatives, such as Iittala dishes or Marimekko prints. Outside the museum they even had a Finnish flag. For the lunch we had after a long time Japanese curry. That just is so good!]

Jatkaakseni kulttuurin kurssiemme sisällöistä kertomista tartun meidän Japanin arkkitehtuurin ja asumisen kurssiin. Kurssimme sisällön voi jakaa kolmeen osaan. Alkukurssista opettajamme esitteli eri aikakausien ja arkkitehtien rakennustyylejä Japanissa ja pohdimme yhdessä, miten niissä näkyy erilaiset vaikutteet. Joissakin taloissa esimerkiksi alakerta saattoi olla perinteiseen japanilaiseen tyyliin rakennettu, mutta yläkerrassa oli havaittavissa länsimaalaisia vaikutteita katon muodossa tai materiaaleissa. Sen jälkeen kurssin oppilaat (me 10 eurooppalaista vaihto-opiskelijaa sekä kaksi japanilaista) pitivät esitelmät vapaavalintaisista aihesta liittyen japanilaiseen arkkitehtuuriin tai asumiseen. Itse perehdyin hieman useamman sukupolven yhteisasumiseen, jonka yleinen muoto on nykyään ns. nisetai jutaku. Sukupolvet asuvat saman katon alla, mutta usein eri tiloissa aina sisäänkäyntiä myöten. Vähän kuin paritalossa.

[To continue telling about our cultural courses I will say something about the Japanese architecture and housing course. One can divide the course into three parts. In the beginning of the course our teacher presented building styles from different periods and architects in Japan and we were trying to notice effects of different styles. For example some of the houses had the first floor built in the traditional Japanese style but the second floor reminded more the Western style with its roof or the materials. After that the students (the 10 European exchange students and two Japanese students) gave presentations about something to do with Japanese architecture or housing. I searched for some information about many generations living together. One popular form of that nowadays is so called nisetai jutaku where the generations live under the same roof but tey have separated living areas and sometimes even different entrances.]

Kurssin kolmas osa toteutettiin toisen opettajan johdolla. (Kumpikin opettaja muuten oli saksalainen.) Kurssin englanninkielinen käsitteistö muuttui haastavammaksi ja minun oli vaikeampaa seurata keskusteluja, joita opettajamme haastoi meitä käymään. Pohdimme muun muassa, mikä vaikuttaa siihen, että jokin alue muuttuu suosituksi asuinpaikaksi tai miten eri kulttuurien yhteentörmäys muuttaa paikallista alkuperäistä kulttuuria ja onko se hyvä vai huono asia.

[For the third part of the course we had another teacher. (Both of the teachers came from Germany.) The English vocabulary became more difficult and made it harder for me to always follow the conversations which the teacher made us have. We were thinking of the reasons for example for a certain place to become popular to live in or how it affects the orginal culture when there people moving in feom another culture and whether the change is good or bad.]

文化の勉強：茶道 (Cultural studies: tea ceremony)

Tällä viikolla menin viimein katsomaan 君の名は (Kimi no naha) -anime-elokuvan, joka on todella suosittu täällä. Japanilainen elokuva ilman mitään tekstityksiä oli hieman hankala seurattava välillä. En aina ymmärtänyt, mitä hahmot puhuivat, mutta ainakin pystyin seuraamaan tarinaa ja ymmärsin pointin. Koskettava elokuva erilaisella tarinalla. Elokuvan jälkeen menimme ravintolaan, joka muistutti Raxia: pizzabuffetti, paistettuja perunoita ja salaattia. Meidät kuitenkin yllärri totaalisesti se, että siellä oli myös jälkiruoka-pizzoja. En ollut ikinä ennen syönyt tai edes kuullut vaahtokarkki-suklaapizzasta!

[This week I finally went to see 君の名は (Kimi no naha), an anime movie that has become really popular here. A Japanese movie without any substitles was a little bit hard to follow sometimes. I didn't always understand what the characters were talking but I could at least follow how the story goes on and catch the point. A touching movie with a different kind of story. After the movie we went to a restaurant that reminds me of the Finnish Rax. There was an all-you-can-eat pizza buffet plus some fried potatoes and salad. What really surprised us was that there were even dessert pizzas. I had never before eaten or even heard of marshmallow-chocolate pizza!]

Yksi aina vain minut yllättävä asia Japanissa on paikallinen tehokkuus. Esimerkiksi talot nousevat selvästi Suomea ja monia muita maita nopeammin pystyyn. (Niin no, vaikuttanee myös rakennustapa. Täällä kun ei esimerkiksi eristykseen panosteta samalla tavalla.) Asuntolamme edustalle on noin kahdessa kuukaudessa noussut uusi rakennus parkkipaikkoineen ja kuun lopulla siinä on toimiva kombini palvelemassa nälkäisiä opiskelijoita.

[One thing that keeps amazing me in Japan is the local effectivity. For example the houses get built up a lot faster than in Finland or in many other countries. (Well yes, also the way to build affects for sure. For example, they don't invest on insulation too much here.) There popped up a new building in front of our dormitory basically in two months. And at the end of this month, there will be a kombini serving hungry students.]

Koska en ensimmäisen lukukauteni aikana ikinä kuvaillut tarkemmin kulttuurin kurssejamme, niin ajattelin tehdä sen nyt, ennenkuin toinen lukukautemme alkaa. Aloitetaan teeseremoniasta. Etukäteen se oli se japanilaisen kulttuurin kurssi, jota odotin eniten. Alusta saakka joka viikko meidän tuli pukeutua säädyllisesti (mitä meille ei ikinä avattu sen enempää) ja meidän tuli vaihtaa valkoisiin sukkiin ennen teeseremonian huoneen tatamille astumista. Aluksi opimme, kuinka pieneen teehuoneeseen mennään sisään, mitä tehdä siellä ennen varsinaista teeseremoniaa, kuinka antaa tilaa muille vieraille ja kuinka lähteä pois pienestä liu'utettavasta ovesta (jonka korkeus oli noin 60 cm). Seuraavista viikoista eteenpäin aloimme rauhalliseen tahtiin käymään läpi teeseremonian välineistöä. Meille opetettiin, kuinka taitella puhdistusliina (jokaiselle esineelle erikseen), kuinka puhdistaa jokainen väline oikealla tavalla ja missä järjestyksessä, kuinka asettaa ne tarjottimelle ennen ja jälkeen puhdistuksen, kuinka kävellä tatamilla, kuinka tehdä itse tee, kuinka tarjoilla se vieraille siten että jokainen voi nauttia jopa teekulhon kuvista mahdollisimman paljon, kuinka kunnioittaa toisia vieraita ennen jälkeen itsensä jne jne. En ollut ajatellut, kuinka monia pienen pieniä merkityksellisiä yksityiskohtia onkaan. Ymmärrän, että teeseremonian rauhallisuus ei vain luo rauhaa ja harmoniaa vaan se antaa myös aikaa miettiä kaikkia käsien ja esineiden asentoa sekä niiden niiden asentoa vieraista käsin katsottuna. Huh...

[Since I never described that well how our cultural courses are during the first semester, I thought of doing it now, before the second semester starts. Let's start with the tea ceremony classes. Beforehand it was the cultural class I was looking forward the most. From the beginning we needed to dress up modestly (which was never explained more precisely) and change to white socks before we enter the tatami area in the tea ceremony room every week. At first we learned how to enter a small tea room, what to do there before the ceremony, how to give space to other guests and how to live through a small sliding door (which had height of about 60 cm). From the next weeks on we started slowly to go through each utensil used in the tea ceremony. We were taught how to fold our cleaning cloth (for each utensil separately), how to clean each utensil the right way and in which order, how to place them before and after cleaning on the tray, how to walk on the tatami, how to make the tea itself, how to serve it to the guests so that everyone can enjoy even the pictures on the bowls as much as possible, how to respect other guests before and after you etc etc. I had not thought how many tiny details there are that matter. I surely can understand that the calmness is not only creating peace and harmony in the tea ceremony but it also is very helpful to give some time to think all the positions of ones hands and the utensils, and the positions of everything from the view of the guests. Huh...]

Jos jotakuta kiinnostaa tietää enemmän teeseremoniasta, niin voi vilkaista opettajamme kirjaa "The Ideologies of Japanese Tea", joka löytyy ilmaiseksi netistä. Itse olen lukenut siitä ensimmäisen luvun ja se tuntui kuvastavan monella tapaa tuntejamme.

[If someone is interested in knowing more about tea ceremony, then you can check to book "The Ideologies of Japanese Tea" that is written by our teacher and that can be found online for free. I have read the first chapter of that and it seemed to describe in many ways how our classes were.]

More culture..

Viime viikko alkoi kulttuurilla ja myös loppui kulttuurisilla kokemuksilla. Lauantaina japanilaisten vapaaehtoisten järjestämällä kurssilla oli kimono-päivä. Naiset saivat päälleen kimonot ja miehetkin pukivat perinteiset japanilaiset asut. Sitten lähdimme porukalla läheiselle pyhäkölle sipsuttaen lyhyillä askelilla kimonoista johtuen. Ja tottakai käyttäen perinteisiä kenkiä. Pyhäköllä seurasimme jonkinlaista puhdistus-riittiä, jonka munkki suoritti. Ensimmäinen kerta kun sellaisenkaan näin kokonaan.

[Last week started with some culture and also ended with cultural experiences. On Saturday the volunteer Japanese class had a kimono day. Women got tonwear a kimono and also men had traditional Japanese clothes on. Then we all left together to a shrine close by, taking tiny steps because of the kimonos. And of course we were wearing the traditional shoes. At the shrine we followed some kind of purification rite that was done by the monk there. First time I saw that kind of thing completely.]

Sunnuntaille olin saanut kolme lippua lauantain kurssin opettajalta, joka itse oli esiintymässä tapahtumassa, joka esitteli vanhoille ihmisille järjestettäviä kursseja. Siksi suuri osa sekä esiintyjistä että yleisöstä oli eläke-ikäisiä. Ja ehkä siksi me nuoret ulkomaalaiset pistimme erään reportterin silmään, joka halusi esittää meille muutaman kysymyksen ja ottaa valokuvan. Oli ihanaa seurata, kun ikäihmiset esittivät erilaisia tansseja lavatansseista ja perinteisistä japanilaisista tansseista aina hulatanssiin asti. Lisäksi esitykset pitivät sisällään runonlaulantaa sekä muita musiikkiesityksiä. Kuoron, jossa minunkin opettajani oli, laulut koskettivat, vaikka en sanoista aina saanutkaan selvää. Taitavaa porukkaa.

[For Sunday I had received three tickets from my volunteer teacher who was performing at a happening that introduced different kind of activities for older people. That's why most of the performers and audience were seniors. And maybe that's why one reported spotted us, three younger foreigners and she wanted to ask a few questions and take a photo of us. It was wonderful to watch when seniors showed their skills in ballroom dances, traditional Japanese dances and hula dance. In addition to those, there were shows for singing poems and also other kind of music. A choir that also my teacher is a member of, sang touching songs even though I couldn't always understand the lyrics. Talented people.]

Sunnuntaina ennen esitykseen lähtöä istuin ystäväni kanssa asuntolan keittiössä, kun yksi työntekijöistä koputti oveen ja kysyi, sopiiko hänen tuoda kuun lopulla asuntolaan muuttava japanilaisopiskelija vanhempineen katsomaan keittiötä. Työntekijä toi perheen ruokahuoneeseen ja lähti itse ovesta. Siinä me hetken rupattelimme sitten japanilaisen perheen kanssa ja he jatkoivat matkaansa. Mielenkiintoista, kun koko perhe tulee katsomaan asuntolaa ennen opiskelijan muuttoa. Ei meillä vain ollut mahdollisuutta, eikä kyllä Suomessakaan ole tapana.

[Before leaving for the show on Sunday, I was sitting in the dormitory kitchen with my friend. One of the staff knocked the door and asked if it is okay for a soon-moving-in Japanese student to see the kitchen with her parents. He brought the family to the kitchen and left. Well, we talked for a while with the Japanese family and then then continued to see the other dormitory. It is interesting when the whole family comes to see the place before the student moves in. We didn't have that kind of a chance and we hardly do that in Finland either.]

Siitä on nyt puoli vuotta kun lähdin Suomesta tänne Japanin ihmeelliseen maahan. Aika rientää. Edessä on vielä 5 kuukautta ahkeraa opiskelua, kokemuksia, kummastelemista ja nauttimista Fukuokassa ja sen ympärillä. Välillä olisi kiva jo palata Eurooppaan, mutta olen totisesti iloinen, että hain vaihtoon koko vuodeksi puolikkaan sijaan. Ehkä opin hieman paikallista murrettakin, joka on vielö itseltäni aika pimennossa. Mutta kerran tunnistin kombinissa mainoslauseen, jossa sitä oli käytetty. Syödäänkö yhdessä mustaa teetä ja pockeja iltapäivällä..?]

[It has been half a year since I left Finland and came to the wonderful land of Japan. Time flies. I will still have 5 months to study hard, to have experiences, to be amazed and to enjoy in Fukuoka and its surroundings. Sometimes I feel like it would ve nice to return to Europe already but I surely am happy that I applied for the whole year instead of a half year. Maybe I will learn to understand a bit of the local dialect that is still quite a mystery for me. But once I recognised an advertisement sentence in a kombini where they had used it. Shall we eat black tea and pockies together in the afternoon..?]

温泉とピースフェスティバル (Onsen and Peace Festival)

今週の初めは面白かったです。月曜日に私は福岡サンパレスヘピースフェスティバルを見に行きました。1ヶ月前に大学であったタイ人達はチケットをくれました。フェスティバルで上手ないろいろな国のダンスと歌とプレイがありましたから、すごかったと思います。皆は嬉しそうでしたから、私も本当に楽しました。歌かプレイの言葉が時々分からなかったのは、人は韓国語で喋りて、字幕はふりがながない日本語でだったからです。しかし、いろいろな国から来たボルンティアが作ったそのフェスティバルが大好きでした。チケットをくれた人達にも会えました。

Alkuviikko on ollut kulttuuripitoista. Maanantaina illalla Fukuokan Sun Palacessa oli vapaaehtoisten järjestämä Rauhan festivaali -show, johon minulla oli lippu. Noin kuukausi sitten yliopistolla kävellessä kohtasin sattumalta pari thaimaalaista, jotka jakoivat ilmaislippuja sinne. Ja oli todellakin hintansa arvoinen reissu ja enemmänkin. Korealaiset, thaimaalaiset, kiinalaiset ja muun maalaiset vapaaehtoiset olivat koonneet vaikuttavan show'n upeine erimaalaisine tansseineen, lauluineen sekä näytelmä-osuuksineen. Hiukan meni välillä ohitse, mitä näytelmissä tai lauluissa sanottiin, koska esitykset olivat pitkälti koreaksi ja näytön tekstitys japaniksi ilman furiganoja. Mutta mahtava fiilis, katsomon kannustus ja kaikki muu saivat todellakin iloiselle mielelle. Onnistuin jopa tapaamaan henkilöt, joilta sain lippuni.

[The beginning of the week has been quite cultural. On Monday there was a Peace festival show at Fukuoka Sun Palace organised by volunteers. I had got a free ticket from Thai people I met by coincidence at the university a month ago. The show really was worth of its price and even more. The Korean, Thai, Chinese and volunteers from other countries had made an impressive show with all its dances from other countries, songs and little plays. Sometimes I missed what they said on the plays or the songs because they were mostly in Korean and the subtitles on the screen were in Japanese without furiganas. But the great atmosphere, the cheering audience and all the other things made me so happy. I even managed to meet the persons who gave me the ticket.]

火曜日にとうとう温泉に入りました。９月から今まで一回にも行きませんでしたから、昨日友達と行った時、嬉しかったです。地下鉄と電車とバスで行くことはお金も時間もかかりましたけど、太宰府の近くにあるパノラマ温泉はとても良かったと思います。いろいろなお風呂があって、外のお風呂の所から下にある町も見えました。日本に来てからサウナも初めて入れました。１つのサウナはフィンランドのサウナのように80度ぐらいでしたが、違うこともありました。サウナストーブが全然ありませんでした。でもテレビがありました! 本当にびっくりしました。温泉でカタカナは外国人にとって便利です。私は今も日本に初めて来たことを覚えています。その時も温泉に入って、どのボトルがシャンプーで、どのボトルがコンディショナーだか、分かることができました。火曜日に温泉の後でお腹がすきましたから、ラーメンとチャーハンを食べに行きました。

Tiistaina pääsin yhden perinteisen japanilaisen kulttuurimuodon äärelle, kun lähdin kaverini kanssa käymään onsenissa. En ollut vielä kuluneen puolen vuoden aikana ehtinyt sellaisessa käymään, joten oli jo aikakin! Aikaa ja rahaa kului jo hieman matkustamiseenkin, kun suuntasimme metrolla, junalla ja bussilla lähelle Dazaifua panorama onseniin, jonka kaverini oli todennut hyväksi. Ja voin sanoa, että oli matkustamisen arvoinen kokemus. Kuumalähde-kylpylä oli ylärinteessä ja ulkoaltaalta näki illassa pimentyvän kaupungin. Sisältä löytyi eriasteisia altaita 17°C:sta 42°C:een asti, poreilla ja ilman, luumupuun kukan tuoksulla ja ilman. Saunaankin pääsin ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen. Yllätyin iloisesti, kun toinen saunoista oli oikeasti suomalaisen saunan lämpöinen, noin 80°C. Pari poikkeusta totuttuun saunotteluun minulle kuitenkin oli. Ensinnäkin saunassa ei ollut kiuasta ja toiseksi saunoissa oli TELEVISIOT. No, eipä tarvitse vaivaantua hiljaisuudessa... Onsenissa peseytyminenkin poikkeaa suomalaisesta kylpylästä, sillä seisomisen sijaan ihmiset istuvat pienillä jakkaroilla. Ja onsen todellakin on paikka, missä ulkomaalainen hyötyy katakana-kirjoitusmerkkien osaamisesta. Ensimmäistä kertaa Japaniin tullessani, muistan kuinka pystyin englanninkielen kautta lukemaan, mikä puteli oli shampoota ja mikä hoitoainetta. Onsenin ulkopuolellakin ne ovat monesti osoittautuneet todella käteviksi. Suosittelen opettelua kaikille, jotka aikovat suunnata Japaniin (ilman japania puhuvaa matkaseuraa).

[On Tuesday I got in touch with one traditional Japanese culture form when I went to an onsen with a friend. I hadn't had a chance during this half a year yet so it was about the time! It took some money and time even to get there when we took a subway, train and bus to go close to Dazaifu to panorama onsen that my friend knew is good. And I can say it was worth of going. The hot spring spa was uphills so one could see the town getting dark from the outdoor pool when the sun set. Inside you could find different temperature pools from 17°C to 42°C, with or without bubbles, with or without a smell of the the plum tree flowers. I also got into a sauna after many months. I was happily surprised when one of the two saunas had the temperature like in the Finnish saunas, around 80°C. But there were a couple of differences too. Firstly, there was no sauna stove to throw water onto, and secondly there were TELEVISIONS! Well, you don't need to feel uncomfortable in a silent sauna... The washing customs in onsens differ from the Finnishs spas, too. On the contrary to standing in the shower people are sitting on small chair. And onsen really is a place where a foreigner can find katakana writing characters very helpful. I remember when I came to Japan for the first time and went to an onsen and I could read which bottle was shampoo and which was conditioner because they borrow the words from English. Also outside onsens the katakanas are surprisingly handy. I recommend to learn them if you ever travel to Japan (without a company who speaks Japanese).]

Onsenissa ystäväni olo kävi yhtäkkiä heikoksi, mutta hän itse arveli syyksi lounastaan eikä itse kylpemistä. Onsenin henkilökunta ja muut asiakkaat olivat kuitenkin hyvin pian apuna ja todella ystävällisiä. Ja jonkin aikaa levättyään ystävänikin oli jälleen oma pirteä itsensä. Henkilökunta kuitenkin muistutti meille lähtiessämme, että on hyvä syödä ja juoda jotakin ennen onseniin menoa. Pitkän vedessä oleskelun jälkeen ruoka maittoi ja söimmekin ramenien lisäksi kiinalaiset chaahanit (riisiä, kananmunaa, lihaa ja sipulia paistettu yhdessä). Voin suositella sitäkin.

[When we were in onsen, my friend started suddenly to feel badbut she doubted her lunch and not the onsen. The staff and other customers were quickly there to help and they were so kind. And after resting a while, my friend was the cheerful herself again. When we were leaving, the staff reminded us that eating and drinking something before entering an onsen is a good idea. After enjoying the hot water we were really hungry and in addition to ramens we both had Chinese chaahan (rice, egg, meat and onions fried together). I can recommend that too.]

もう２つの嬉しいこともあります。今日のボルンティアが作った日本語の教室で先生が私と私のに生花のチケットをくれました。来月生花も見えます! 他の嬉しかったことは私の部屋は今そんなに寒くないことです。昨日と今日夜寝る時、ヒーターをつけなくても16度ありました。でもね、まだ暖かくないですよね。

Vielä pari mukavaa asiaa. Tänään vapaaehtoisten järjestämällä japanintunnilla sain opettajalta itselleni ja parille ystävälleni liput ikebanaa katsomaan ja kokeilemaan. Kuukauden päästä saan vihdoin kokea senkin! Toinen mukava asia on se, että huoneeni ei enää ole ihan niin kylmä. Eilen ja tänään illalla nukkumaan mennessä lämpötila oli 16°C ilman, että laitoin lämmitintä päälle. Mutta niin, eipä vieläkään ole kovin lämmintä...

[Two more nice things. Today at a Japanese class organised by volunteers my techer gave me and a couple of my friends tickets for ikebana. After a month we get to see and experience also ikebana! The other nice thing is that my room is not that cold anymore. Yesterday and today the temperature was 16°C when I went to bed. But yes, not yet that warm either...]