文化の勉強：茶道 (Cultural studies: tea ceremony)

Tällä viikolla menin viimein katsomaan 君の名は (Kimi no naha) -anime-elokuvan, joka on todella suosittu täällä. Japanilainen elokuva ilman mitään tekstityksiä oli hieman hankala seurattava välillä. En aina ymmärtänyt, mitä hahmot puhuivat, mutta ainakin pystyin seuraamaan tarinaa ja ymmärsin pointin. Koskettava elokuva erilaisella tarinalla. Elokuvan jälkeen menimme ravintolaan, joka muistutti Raxia: pizzabuffetti, paistettuja perunoita ja salaattia. Meidät kuitenkin yllärri totaalisesti se, että siellä oli myös jälkiruoka-pizzoja. En ollut ikinä ennen syönyt tai edes kuullut vaahtokarkki-suklaapizzasta!

[This week I finally went to see 君の名は (Kimi no naha), an anime movie that has become really popular here. A Japanese movie without any substitles was a little bit hard to follow sometimes. I didn't always understand what the characters were talking but I could at least follow how the story goes on and catch the point. A touching movie with a different kind of story. After the movie we went to a restaurant that reminds me of the Finnish Rax. There was an all-you-can-eat pizza buffet plus some fried potatoes and salad. What really surprised us was that there were even dessert pizzas. I had never before eaten or even heard of marshmallow-chocolate pizza!]

Yksi aina vain minut yllättävä asia Japanissa on paikallinen tehokkuus. Esimerkiksi talot nousevat selvästi Suomea ja monia muita maita nopeammin pystyyn. (Niin no, vaikuttanee myös rakennustapa. Täällä kun ei esimerkiksi eristykseen panosteta samalla tavalla.) Asuntolamme edustalle on noin kahdessa kuukaudessa noussut uusi rakennus parkkipaikkoineen ja kuun lopulla siinä on toimiva kombini palvelemassa nälkäisiä opiskelijoita.

[One thing that keeps amazing me in Japan is the local effectivity. For example the houses get built up a lot faster than in Finland or in many other countries. (Well yes, also the way to build affects for sure. For example, they don't invest on insulation too much here.) There popped up a new building in front of our dormitory basically in two months. And at the end of this month, there will be a kombini serving hungry students.]

Koska en ensimmäisen lukukauteni aikana ikinä kuvaillut tarkemmin kulttuurin kurssejamme, niin ajattelin tehdä sen nyt, ennenkuin toinen lukukautemme alkaa. Aloitetaan teeseremoniasta. Etukäteen se oli se japanilaisen kulttuurin kurssi, jota odotin eniten. Alusta saakka joka viikko meidän tuli pukeutua säädyllisesti (mitä meille ei ikinä avattu sen enempää) ja meidän tuli vaihtaa valkoisiin sukkiin ennen teeseremonian huoneen tatamille astumista. Aluksi opimme, kuinka pieneen teehuoneeseen mennään sisään, mitä tehdä siellä ennen varsinaista teeseremoniaa, kuinka antaa tilaa muille vieraille ja kuinka lähteä pois pienestä liu'utettavasta ovesta (jonka korkeus oli noin 60 cm). Seuraavista viikoista eteenpäin aloimme rauhalliseen tahtiin käymään läpi teeseremonian välineistöä. Meille opetettiin, kuinka taitella puhdistusliina (jokaiselle esineelle erikseen), kuinka puhdistaa jokainen väline oikealla tavalla ja missä järjestyksessä, kuinka asettaa ne tarjottimelle ennen ja jälkeen puhdistuksen, kuinka kävellä tatamilla, kuinka tehdä itse tee, kuinka tarjoilla se vieraille siten että jokainen voi nauttia jopa teekulhon kuvista mahdollisimman paljon, kuinka kunnioittaa toisia vieraita ennen jälkeen itsensä jne jne. En ollut ajatellut, kuinka monia pienen pieniä merkityksellisiä yksityiskohtia onkaan. Ymmärrän, että teeseremonian rauhallisuus ei vain luo rauhaa ja harmoniaa vaan se antaa myös aikaa miettiä kaikkia käsien ja esineiden asentoa sekä niiden niiden asentoa vieraista käsin katsottuna. Huh...

[Since I never described that well how our cultural courses are during the first semester, I thought of doing it now, before the second semester starts. Let's start with the tea ceremony classes. Beforehand it was the cultural class I was looking forward the most. From the beginning we needed to dress up modestly (which was never explained more precisely) and change to white socks before we enter the tatami area in the tea ceremony room every week. At first we learned how to enter a small tea room, what to do there before the ceremony, how to give space to other guests and how to live through a small sliding door (which had height of about 60 cm). From the next weeks on we started slowly to go through each utensil used in the tea ceremony. We were taught how to fold our cleaning cloth (for each utensil separately), how to clean each utensil the right way and in which order, how to place them before and after cleaning on the tray, how to walk on the tatami, how to make the tea itself, how to serve it to the guests so that everyone can enjoy even the pictures on the bowls as much as possible, how to respect other guests before and after you etc etc. I had not thought how many tiny details there are that matter. I surely can understand that the calmness is not only creating peace and harmony in the tea ceremony but it also is very helpful to give some time to think all the positions of ones hands and the utensils, and the positions of everything from the view of the guests. Huh...]

Jos jotakuta kiinnostaa tietää enemmän teeseremoniasta, niin voi vilkaista opettajamme kirjaa "The Ideologies of Japanese Tea", joka löytyy ilmaiseksi netistä. Itse olen lukenut siitä ensimmäisen luvun ja se tuntui kuvastavan monella tapaa tuntejamme.

[If someone is interested in knowing more about tea ceremony, then you can check to book "The Ideologies of Japanese Tea" that is written by our teacher and that can be found online for free. I have read the first chapter of that and it seemed to describe in many ways how our classes were.]