ベトナム (Vietnam vol. 2)

Puolivälissä Vietnamin matkaani vaihdoin maisemaa Hanoista Keski-Vietnamiin. Mielenkiintoista kyllä, mutta Vietnamin sisäinen lento Hanoista Da Nangiin toteutettiin virolaisella koneella ja miehistöllä. Da Nangista matka jatkui Hoi Anin kaupunkiin, joka on kuuluisa ympärivuotisesta lyhtyfestivaalistaan. Kadut olivat koristeltu erilaisilla valolyhdyillä, ravintolat ja baarit olivat vähintäänkin yhtä koristeltuja, kaduilla oli ruokakojuja ja matkamuistomyyjiä ja joen varrella oli upeita valopatsaita. Ihmisiä ja turisteja oli paljon. Katuruoista itse maistoin paahdettua lihakuorrutettua leipää ja herkullista banaanifriteerausta. Joen varrella osuimme myös paikkaan, jossa iso joukko ihmisiä pelasi paikallista peliä, joka ilmeisesti muistutti hieman bingoa, mutta jonka säännöistä en täysin päässyt selvyyteen vain seuraamalla sitä. Kuitenkin se vaikutti jokseenkin hauskalta pieneltä kyläjuhlalta iloisine ja jännittyneine pelaajineen, live-musiikkeineen ja laulamis-juontoineen.

[On the halfway of my vacation in Vietnam I changed the place and flew to Middle Vietnam. It was interesting that the domestic flight from Hanoi to Da Nang was made with an Estonian airplane and crew. From Da Nang we headed to the town of Hoi An which is famous for its lantern festival that keeps going around the year. All the streets were decorated with different kind of lanterns, restaurants and bars were at least similarly decorated, there were many people selling food and souvenirs on the streets and along the river there were beautiful lanterns statues. There were lots of people and tourists. I dared to taste toasted bread covered with meat and some delicious fried banana baking. Along the river we came across with a place where many people played a game that reminded a little bit bingo but I couldn't figure out the rules just by watching it. Anyway it seemed like a fun small village celebration with the happy and excited players, live music and the hosts who sang all the time.]

Nukuttuani yön hulppeassa mutta halvassa huoneessa, jossa oli iso parveke vain minun käyttööni, oli edessä pieni pyöräretki Hoi Anissa. Kun vilkkaalta lyhtyalueelta poistui, niin pian ympärillä oli täysin rauhallinen maaseutu riisipeltoineen ja palmuineen. Pyöräretkemme määränpää oli meri, joka oli suhteellisen lämmin kun ilmakin oli noin +25°C. (Kesä mahtanee olla paahtava kun talvikin on noin lämmin.) Varsinaista uimarantaa siellä ei kuitenkaan ollut, joten uiminen säästettiin myöhempään kertaan. Lounas meren läheisessä ravintolassa oli enemmän kuin hyvä, kun eteen sai kalaa, kasviksia, riisiä ja liha-kasvistikkuja. Vaikka pyöräretki ei kestänytkään muutamaa tuntia kauempaa niin valkoihoinen suomalainen onnistui polttamaan itsensä...

[After sleeping in a gorgeous room with a huge balcony only for myself, we took bicycles to go around in Hoi An. When you got away from the lively lantern area, there was only peaceful countryside with rice fields and palm trees. Our destination was the sea that was pretty warm since also rhe air was around +25°C. (I wonder how hot it is during the summer when even the winter is that warm.) Because there was not a real beach we decided to skip swimming in that place. The lunch in a closeby restaurant was more than good with all the fish, vegetables, rice and meat-vegetable sticks. Even though the cycling trip lasted a few hours this white Finn managed to burn herself...]

Hoi Anin jälkeen pääsin nauttimaan kauniin Da Nangin maisemista ja erityisesti sen uimarannasta. Pitkällä uimarannalla oli hyvin rajattu alue, missä sai uida, mutta onneksi ihmisiä ei ollut ruuhkaksi asti. Vedessä olemista ei oikein uimiseksi voinut sanoa, mutta kuntoilusta se kävi, kun hyppi isohkojen aaltojen ylitse. Päivällinen nautittiin ravintolassa, jossa asiakas sai itse valita akvaarioista, mitkä kalat, ravut, simpukat tai muut merenelävät laitetaan pannulle. Valinta tällä kertaa kohdistui kalaan ja simpukoihin (koska ne ovat lähinnä ainoat merenelävät, joita minä syön). Seuraavana päivänä vuokrasimme hotellin skootterin ja ajelimme ympäri kaupunkia nauttien välillä kauniista vuori- ja merimaisemista. Lounas oli jälleen kerran jotakin uutta minulle kun sain keittää lihani chili-keitoksessa ja viimeinkin minulla oli tilaisuus syödä sammakonreisiä. Illasta oli lento takaisin pääkaupunkiin.

[After Hoi An I got to enjoy the beautiful landscape of Da Nang and especially its beach. The long beach had quite a narrow area where the swimming was allowed but luckily it was not a rush hour there. Being in the water could hardly be called swimming but excerice it was for sure when jumping over the big waves. We had the dinner in a restaurant where the clients can decide which fish, crabs or other creatures from the acquariums are puton the pan. This time the choice was a fish and some sea shells (because those are mostly the onlyvsea food I eat). On the next day we rented a scooter from the hotel and drove around the city sometimes enjoying the view of the mountain and the sea. The lunch was once again something new for me when I got to cook my mest in chili sauce and fibally had a chance to eat frog legs. In the evening there was a flight back to the capital.]

ベトナ厶 (Vietnam vol. 1)

Kuten moni muu täällä, minäkin tein lomareissuja. Viikko Vietnamissa oli mahtava! Viime viikon keskiviikkona lähdin aikaisin aamulla, ennen kuin asuntolallamme pääovet avattiin, ja suuntasin Hakatan lentokenttälle, missä löysin tieni Hanoihin lähtevälle koneelle. Etukäteen stressaamani maasta poistumis -lomakekin löytyi kentältä helposti ja muistin ruksia palaavani takaisin Japaniin. Ennen Fukuokaan tuloani Japanin suurlähetystössä minulle teroitettiin, että Japanista ulkomaille matkatessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että kertoo palaavansakin, koska mulloin takaisin ei ole tulemista. Ja oli muuten ensimmäinen kerta kun matkustan miljoonia mukanani.

[Like many others here, also I made some vacation trips. The week in Vietnam was wonderful! Last week Wednesday I left the dormitory early, before they evwn opened the main doors, and headed to the Hakata airport. There I found my way into the plane to Hanoi. On the airport I found easily also the sheet that I have to fill to leave the country and even remembered to check the part that I will be back. Before coming to Fukuoka they told me in the Japanese embassy that it is important to check that part when travelling abroad from Japan because otherwise I won't be getting back. And by the way, this was the first time I travel with millions with me.]

Hanoin päässä kaikki sujui hienosti, sillä minua oltiin vastassa, eikä sen vuoksi tarvinnut stressata esim. paikallisesta kielestä. Ensimmäisenä iltana pääsin syömään kevätrullia, joista pidän kovasti. Riisipaperin sisään laitetaan salaattia, riisinuudeleita, lihaa tai kalaa, ananasta ym. ja se rullataan ja dipataan kalaliemessä. Koska kyseinen kalaliemi on voimakkaan hajuinen, niin monet ulkomaalaiset eivät siitä kuulemma pidä, mutta minulla ei ole mitään sitä vastaan.

[In Hanoi everything went smoothly because I was picked up from the airport and I didn't need to stress for example about the local language. On the first evening I got to eat spring rolls that I really like. You take a rice paper, put inside salad, rice noodle, meat or fish, pineapple and such, and then you roll it and dip into fish sauce. Because the fish sauce is smells quite strong, many foreigners don't like it but I have nothing against it.]

Ensimmäisenä kokonaisena päivänä lähdimme porukalla käymään hieman kauempana sijaitsevalla temppelillä. Hanoin liikenne oli suomalaiselle aikamoinen. Autot olivat vähemmistönä, kun skootterit, mopot ja vastaavat valtasivat kadut. Totuin siihen melko nopeasti, mutta olen iloinen, että saatoin olla vain matkustajana eikä itse tarvinnut pujotella esimerkiksi vastaantulevien mopojen välistä vasemmalle kääntyessä. Matka temppelille kesti melko pitkään mopoilla, mutta minä nautin matkasta maaseudun läpi. Olen aiemmin nähnyt moisia banaaniviljelmiä, riisipeltoja ja perinteisiä kartiohattuja vain elokuvissa. Huomioni kiinnittivät myös turvistaan köyteen kiinnitetyt tien pielillä oleskelevat lehmät. Taukopaikalla pääsin tekemään lähempää tuttavuutta myös puhveleiden kanssa. Itse temppelillä porukkamme pysäytettiin ja minulle kerrottin, että minun täytyy maksaa sisäänpääsymaksu, koska olen ulkomaalainen. Kaikki vietnamilaiset (tai vietnamilaiselta näyttävät) pääsivät ilmaiseksi alueelle. Melkoinen yllätys, erityisesti koska alue ei ole turistirysä vaan kaukana kaikesta.

[On the first full day we left with a group to a temple outside the city area. The traffic in Hanoi was quite crazy for a Finn. Cars were minority when scooters, mopeds and such took over the roads. I got used to it pretty soon but I was happy to be only a passenger and I didn't need to drive for example between other mopeds when turning to left. The trip to the temple was long but I enjoyed the country side. I had seen such banana fields, rice fields and traditional hats only in the movies. I also saw many cows next to thw streets and they had a robe attach to their nose to keep them from going far. When we had a break, I got to touch also buffels. When we reached the temple itself, we were stopped and I was told afterwards that I needed to pay because I was a foreigner. All the Vietnamese people (or those who looked like it) got inside the area for free. Quite a surprise especially because it was npt a tourist area but far away from everything.]

Temppeli muistutti jollakin tapaa japanilaisia temppeleitä, mutta ulkovärit olivat hillitympiä ja temppelissä oli useita patsaita, joiden edessä oli kukka-asetelmiä, hedelmiä, juomia ja ihmisten rahalahjoja. Reissulla katselin myös Vietnamilaisia taloja. Ne olivat todella kapeita ja korkeita ja välillä melko kirkkaan värisiä. Päivällisellä pääsin kokeilemaan korealaista kimchiä, josta olin kuullut Fukuokassakin jo monet kerrat.

[The temple remimded somehow the Japanese temples but the colors outside were not that bright and there were many statues inside and in front of them there were flowers, fruits, drinks and money from visitors as given gifts. On the trip I was watching also the typical Vietnamese houses. They were narrow and tall and sometimes bright colored. As for dinner, I got to taste Korean kimchi that I had heard about many times in Fukuoka too.]

Kolmas päivä meni Hanoin keskustan kiertelyyn. Pienet ravintolat, joiden edustalla ihmiset söivät lounasta länsimaalaisen näkökulmasta lastenkorkeudelle sunnitelluilla tuoleilla, halvat kaduilla myytävät hedelmät ja muut, Hoàn Kiếm -järvi sekä ihmisten tavat olla ja toimia olivat mielenkiintoista seurattavaa. Turisteja oli paljon, erityisesti koska Fukuokassa en ole tottunut heitä paljoa näkemään.

[On the third day was spent walking around the centre of Hanoi. The small restaurants with people sitting on chairs that looked like designed for children, cheap fruits and stuff sold on the streets, Hoàn Kiếm Lake and people's way to be and act were interesting to follow. There were lots of tourists, especially since I have not seen them much in Fukuoka.]

Mielenkiintoisena kulttuurielämyksenä pääsin seuraamaan myös vesinukketeatteria. 90% katsomosta oli turisteja, minkä vuoksi ennen ja jälkeen esityksen kuulutukset olivat englanniksi. Itse teatteri kuitenkin oli vietnaminkielellä ja live-musiikin säestyksellä toteutettu, mikä oli mielestäni erittäin mukavaa. Vietnaminkielestä ja Vietnamin kulttuurin tarinoista johtuen en pysynyt aina perässä, mutta se ei estänyt nauttimasta. Hyvänä elämyksenä oli lounaanikin, kun söin "sticky rice" -annoksen, jossa oli erilaisia lihaperäisiä tuotteita.

[As an interesting culture experience I got to follow water puppet show too. 90% of the audience were tourists and that's why they had English announcements before and after the show. The show itself was still in Vietnamese and there was live music which I found very nice. Due to the Vietnamese language and stories from Vietnamese culture I wasn't always able to follow the story but it didn't stop me enjoying it. A nice experience was also my lunch sticky rice with different kind of meat-kind-of things.]

小学校の訪問 (elementary school visit)

Ensimmäinen lomaviikko on ollut paitsi mukavan rento myös antoisa. Ensimmäisenä lomapäivänä lähdin pitkästä aikaa kävellen etsimään uusia alueita lähistöltä ja päädyinkin kivalle seudulle. Kävelin rauhallisen ja maaseutumaisemman paikan läpi päätyen metsässä sijaitsevalle pyhäkölle tai vastaavalle, jossa oli kaksi koristeellista (ja hämärtyvässä illassa hieman pelottavaa) hautaa.

[My first vacation week has been nicely relaxing but also interesting. On the first day I left for a walk to look for new areas and ended up to great places. I walked through a peaceful and countryside looking neighbourhood ending up to a shrine or such in a forest. There were also two decorated (and in the light of a  setting sun a little bit scary) graves.]

Japaniin tullessa ajattelin, etten hanki leivontatarvikkeita tänne, mutta viisi kuukautta ilman leipomista oli liikaa ja loman alussa päädyin kuitenkin ostamaan jauhot, sokerit, kulhon jne. ja teimme kiinalaisen uuden vuoden kunniaksi juustokakun ja suklaakeksejä.

[When I came to Japan, I thought I would not buy stuff for baking but five months without baking anything was too much for me and in the beginning of the vacation I went to get flower, sugar, bowl etc. and we baked cheese cake and chocolate cookies to celebrate the lunar new year.]

Tänään oli erittäin mielenkiintoinen päivä. Lähdimme kymmenen ulkomaalaisen (enimmäkseen meitä vaihtareita) sekä kymmenen japanilaisen opiskelijan porukalla yliopistolta ala-asteelle, missä vietimme aikaa hieman nuorempien opiskelijoiden kanssa. Alkuun me ulkomaalaiset esittäydyimme omalla äidinkielelläme ja japanilaiset parimme käänsivät sen paperien avulla japaniksi. Sen jälkeen pelasimme ymv. oppilaiden kanssa ja nautimme myös koululounaan ala-asteella. Pääsin myös ensimmäistä kertaa sitten Japaniin tulon soittamaan pianoa.

[Today was a very interesting day. We left with ten foreigners (mostly exchange students) and ten Japanese students from the university to visit an elementary school where we spent time with the kids. At first we foreigners introduced ourselves in our own languages and our Japanese pairs translated that in Japanese with the help of papers. After that we played with the pupils and even had a school lunch at the elementary school. I also got to play piano for the first time since coming to Japan.]

Ala-asteelta bussimme kuljetti meidät Kushida-pyhäkölle ja sieltä aivan ihanaan Yuusentei-puistoon, missä saimme nauttia paitsi rauhallisesta ja harmonisesta puistoalueesta myös vihreästä teestä.

[Our bus took us from the elementary school to Kushida shrine and from there a an absolutely wonderful Yusentei park where we could enjoy the peaceful and harmonic garden and also some green tea.]

Asuntolamme on käynyt todella hiljaiseksi. Monet viime keväänä tulleet tai vain puoli vuotta täällä olevat vaihto-opiskelijat ovat palanneet kotimaihinsa ja viimeisetkin heistä lähtevät tämän päivän aikana. Itsekin hyvästelin tänä aamuna kaksi ystävääni ja toivon, että tapaamme jälleen Euroopassa. Monet japanilaisetkin opiskelijat lähtevät lomalla vanhempiensa luokse ja osa jäävistä vaihto-opiskelijoista lähtee reissaamaan nyt kun meillä on aikaa.

[Our dorm has got very quiet. Many exchange students who came last spring or who are staying here only for half a year have returned to their home countries and the rest of them will leave during this day. I also said goodbye to a couple of my friends and I wish to meet them again in Europe. Many Japanese students also go and visit their parents during the vacation and some of the staying exchange students will travel now that we have time.]

The end of the first semester in Fukuoka University

やったあああ! Uskomatonta mutta totta! Ensimmäinen vaihtovuoteni lukukausi Fukuokassa on pulkassa ja edessä on noin 2,5 kuukautta kestävä kevätloma! Kyllä elämä nyt muuttuu, kun on viimeiset viikot tottunut istumaan ruokahuoneen pöydän ääressä lukemassa kokeisiin ja yhtäkkiä onkin kaikki aika tehdä ihan mitä vain. Ei sillä, ettenkö enää ruokahuoneessa oleskelisi, sillä ei huvita maksaa maltaita pitääkseni oman huoneeni lämpimänä jatkuvalla syötöllä kun voi ilmaseksikin pysyä lämpimänä. Mutta ehkä tulee liikuttua eri paikoissa taas hieman enemmän.

[It is unbelievable but it is true! My first semester in Fukuoka is done and now I will have spring vacation for the next 2,5 months! My life will change because for the last weeks I was only sitting around the table in the dining room and studying for the exams and suddenly I can spend all my time for whatever I want. I doesn't mean that I would not be sitting in the dining room anymore because I really don't feel like paying a lot to have my room warm 24/7 but I prefer to stay warm for free. But perhaps I will go and visit other places more often again.]

Fukuokan yliopiston vaakuna.
The flag of Fukuokan University.

Lukukauden aikana välillä uusia asioita tuntui tulevan turhankin tiuhaan, mutta silti välillä oli tunne, että en osaa japania paljoa ollenkaan. Mutta kokeissa sitä huomasi, että jonkin verran ihan oikeasti ymmärtää ja osaa käyttää kieltä. Pystyn ihan oikeasti kertomaan japaniksi Suomesta, itsestäni, tulevaisuuden kuvistani, matkoistani siellä ja täällä, ja monesta muusta. Aika kivaa! Välillä tavailen kaupungilla kulkiessani myös näkemiäni kanjeja ja tuntuu kuin olisi taas pikkulapsi, joka innostuu kun osaa lukea talojen katolle kirjoitettuja nimiä.

[During the semester I sometimes felt that there are too many new things to learn but still I sometimes had a feeling that I hardly can speak Japanese at all. But in the exams I realised that I really can understand and use the language. I really can tell about myself, Finland, my trips here and there, my future plans and so much more in Japanese. Pretty cool! And sometimes when walking on the streets, I try to read kanjis and I get the feeling of being a child who gets happy for being able to read the names of buildings on their roof.]

Muistelin oppimiani kanjeja.
Remembering some kanjis I have learned.

Elämä muuten on ollut melko totutun kaltaista viime aikoina. Mitä nyt luonnossa sellainen mielenkiitoinen asia kuin lumi. Parina päivänä viime viikolla satoi valkeita lumihiutaleita, vaikka olikin liian lämmintä, jotta ne jäisivät maahan pidemmäksi aikaa. Mutta se oli joillekin aasialaisille vaihtareille ensimmäinen kerta elämässä, kun he näkevät lunta omin silmin. On mielenkiintoista kyllä, kuinka paljon elämät eroavat ei maissa. Keskustelemme välillä ruokailutottumuksista tai sosiaalisista tavoista omissa kotimaissamme ja vertailemme niitä toisiinsa.

[Otherwise my life has been quite similar recently. Except for the one change in the nature, called snow. It snowed during a couple of days last week though it melted almost right away. But it was the first time for some Asian exchange students they saw snow on the live. It is interesting how different the lives are in different countries. Sometimes we talk about our food or social habits in our countries and compare them to each others' stories.]

学期末テスト (end of the year exams)

学期末テストの時間があります! 私は日本に来てからこの一番目の学期の授業は全部終わって、今試験について勉強しています。今日は、初めてのテストがあって、ここから一週間ぐらい真面目に勉強したほうがいいです。その後でとうとう長い春休みなんです!

Vaihtovuoteni ensimmäisen lukukauden kaikki oppitunnit ovat takanapäin. Tiistai ja keskiviikko olivat onneksi vapaita "varapäiviä" siltä varalta, että olisi sattunut maanjäristyksiä tai muita yllätyksiä ja koulupäiviä olisi peruttu. (Mistä tulikin mieleeni, että olen ihan kunnon maanjäristyksen jo kokenutkin, kun neljänne kerroksen huoneeni tärisi muutaman sekunnin ajan. Ei silti kovin iso järistys, sillä kaikki pysyi paikoillaan.) Tänään olivat sitten ensimmäiset koeviikkomme kokeet. Vielä kun jaksaa viikon verran opiskella ahkerasti (lämpimässä ruokahuoneessa), niin sitten koittaa pitkä kevätloma. Keittiö todellakin on paikka, jossa vapaapäivinäni vietän lähes kaiken ajan aamupalan jälkeen aina iltatoimiin siirtymiseen asti. "Pyjamani" muistuttaa tällä hetkellä sellaista vaatemäärää, jonka pukisin kunnon talvella ulos ja huoneeni lämpömittari näyttää alimmillaan melkein jääkaappilukemia, jos en ole moneen tuntiin pitänyt lämmitintä päällä.

[All the lessons of the first semester of my exchange year are behind. Tuesday and Wednesday were free days because there were meant to be "make up days" in case we had had earthquakes or such. (Which brought to my mind that I actually experienced a real earthquake when my room on the fourth floor was shaking for some seconds. It was not that big after all since everything stayed on their places.) Today we had our first exams of the exam week. Now if I still keep studying for a week more (in the warm dining room), I can enjoy a long spring vacation. The kitchen really is the place where I spend my free days from finishing my breakfast until I start to get ready to sleep. My "pj's" remind a pile of clothes that I would wear outside during a real winter and the thermometer in my room sometimes shows almost the same as in my fridge if I haven't been using the heater for some hours.

Viime viikolla asuntolallamme oli läksiäiset niille vaihtareille, jotka palaavat kotimaihinsa tammikuun lopulla. Muutama minunkin kavereikseni muodostuneista ihmisistä lähtee. Aika on mennyt nopeasti. Voin kuvitella, että syyskuussa tulleille ja pian takaisin lähteville puolen vuoden vaihtoaika tuntuu liiankin lyhyeltä...

[Last week we had a farewell party for the exchange students who return to their home countries at the end of January. A few of my friends will also go back. The time has passed so fast. I can imagine that those students who came in September amd leave now, the time feels too short...]

冬休み (winter vacation)

Ensimmäinen lomani Japanissa meni lähinnä opiskellessa. En ollut suunnitellut mitään matkoja ja tammikuun lopulla häämöttävät lukukauden päätöskokeet, joten oli parempi vain istua asuntolan lämpimässä ruokahuoneessa kertaamassa kaikkea opittua. Pari kertaa lähdin kyllä metrolla kaupungille. Uuden vuoden aattona suuntasin Hakataan katselemaan ilotulitusta. Odotuksiin nähden (Japani ja miljoonakaupunki) se jäi laimeaksi, mutta ilmapallot olivat kiva lisä kaikkeen.

[My first vacation in Japan I spent mostly studying. I didn't plan any trips and actually it was better to be mostly at the warm dibing room of the dormitory and study for the end-of-the-term exams. I took a metro a couple of times to enjoy Fukuoka though. On New year's eve I went to Hakata to see the fireworks. I was expecting more from it (because this is Japan and a city with ocer million people) but I liked the balloons.]

Kävin lomalla katsastamassa vihdoin myös Fukuokan kuuluisan puiston Ohori Parkin, missä on mm. pieni linna ja ihana iso lampi, jonka keskellä kulkee saari, johon pääsee siltaa pitkin kummastakin päästä. Puistossa oli mahtavaa kävellä, kun kelikin oli kevään kaltaisen lämmin ja aurinkoinen! Kiertelyn jälkeen poikkesin puiston Mister Donut -kahvilassa, jossa home stay -perheeni tytär on osa-aikatöissä.

[During the vacation I finally went to see the famous Ohori Park of Fukuoka, too. There a small castle and a nice big pond there and one can walk on the island in the middle of it. It was great to walk in the park, especially since it was springly warm and sunny weather! Aftee walking around I stopped by at the Mister Donut of the park because the daughter of my home stay family works there.]

Seuraavana päivänä pääsin home stay -kaverini kanssa enemmänkin juttelemaan, kun menimme yhdessä elokuviin. Kävin ensimmäistä kertaa Japanin elokuvateatterissa ja onneksi Fantastic beasts -elokuvasta oli myös tekstitetty versio. Eräs mielenkiintoinen ero Suomen teattereihin oli se, että valot olivat pimeänä lopputekstien loppuun asti ja lähes koko yleisö istui hiljaa paikoillaan katsomassa nekin. Suomessa kun yleensä kaikki poistuvat lopputekstien alkaessa. Pääsin myös seuraamaan toista kertaa Canal cityn vesishow'ta.

[On the next day I got to speak with my home stay friend more when we wenr to the movies together. It was my first time in the cinema in Japan and I was happy they had also a subtitled version of Fantastic beasts. One interesting difference between Japanese and Finnish cinemas is the fact that the lights are turned off until the end of the end credits and almost the whole audience kept watching them. In Finland everyone normally leaves when the credits start. I also got to see the wster show of Canal city for the second time.]

Nyt on loman jälkeen ollut jo pari päivää koulua, mutta tänään oli vapaata kansallisen vapaapäivän takia (niitä riittää). Huomennakaan ei ole koulua, kun tiistain tunnit loppuivat joulukuussa. Perjantaikin on tällä viikolla koulusta vapaa, joten kaksipäiväinen kouluviikko toistuu viime viikolta. Opiskeltavaa silti riittää kotipäiviksikin.

[We have had school for a couple of days after the vacation now but today we didn't due to a national holiday (once again). I won't have lessons tomorrow either because our Tuesday lessons ended in December. Also Friday is free from school, so like last week, also this school week will be only two days. Nevertheless, there is much to study even on the days at the dorm.]

Sunnuntaina menin kaverini kanssa meet-up -tapahtumaan, jonka tarkoituksena on harjoitella englantia ja/tai japania. Tunnin jälkeen meitä kysyttiin jäämään siellä alkavaan protestanttiseen jumalanpalvelukseen ja jäimmekin sitä seuraamaan. Se oli monella tapaa erilainen kuin mihin olen tottunut, mutta en usko, että se oli Japaninkaan mittapuulla normaali. Ihmiset olivat mukavia ja tuli taas tavattua monenmaalaista porukkaa.

[On Sunday I went with my friend to a meet up that is meant to practice English and/or Japanese. After the hour we were asked to stay for a protestant sermon and we stayed. It was different from what I am used to in many ways but I don't think it was normal in Japan either. I met nice people from many countries again.]

Mutta on se jännä, kun nukkuessa saa pukeutua kuin olisi ulos menossa..

[But it is strange that I have to wear almost outdoor clothes when sleeping..]