Eilen oli vapaapäivä syyspäivän tasauksen vuoksi. (Minkälie tähden sekin on täällä vapaa..?) Minut kysyttiin mukaan automatkalle määränpäänä Aso-vuori Kyushu-saaren keskellä. Kaveriporukkamme japanilainen opiskelija vuokrasi auton, jolla ajoimme Kumamoton kaupungin läpi kohti vuorta. Täysin varoittamatta tie edessämme oli poikki huhtikuussa tapahtuneen voimakkaan maanjäristyksen vuoksi. Käänsimme auton ympäri ja koetimme löytää toisen reitin. Jouduimme ajelemaan pieniä mutkittelevia vuoristoteitä ristiin rastiin, sillä useat tiet olivat yhä poissa käytöstä järistyksen jäljiltä. Meidät käännytettiin useita kertoja ilman ohjeita siitä, miten Aso-vuorelle pääsisi.
[Yesterday was free because of the autumnal equinox. (I wonder why that is free here..) I was asked to join a trip to Mt. Aso in the middle of the Kyushu island. The Japanese student of our group had rented a car and we drove through the city of Kumamoto toward our destination. Suddenly the road was cut due to the heavy earthquake that happened in April. We turned around and tried to find another way. We had to drive small mountain roads here and there because many roads were out of order because of the earthquake. The workmen made us do u-turns without telling us how to get to Mt. Aso.]
Vuoristomaisemat olivat kuitenkin henkeäsalpaavia, vaikka näkyvyyteen vaikutti massiiviset sumulautat vuorten rinteillä. Yksistään nämä maisemat saivat koko reissun tuntumaan tulemisen arvoiselta. Lopulta jopa löysimme tielle, joka kartan mukaan kiipeää Aso-vuoren huippua kohti. Noin 10 kilometrin päässä määränpäästämme meitä kohtasi melkoinen näky. Asfalttitie oli halkeillut ja katkennut järistyksen seurauksena ja suuret maamassat olivat vyöryneet satoja metrejä alarinteeseen. Emme osanneet kuvitellakaan, millaista sillä paikalla oli ollut huhtikuussa kun kaikki oli tapahtunut...
[The landscape on the mountains were breathtaking even though we could not always see that well due to the mist. That view alone made all the trip feel worth of coming. Finally we even found a road that was supposed to take all the way to the top of Mt. Aso. We had about 10 kilometers left when we faced quite a sight. The road made of asphalt was cracked and cut due to the earthquake and a lot of the ground had flowed hundreds of meters downhills. We couldn't even imagine how it was there when it all happened...]
Jouduimme jättämään vuoren huipulla käynnin sikseen ja päätimme palata takaisin Kumamoton kaupunkiin tapaamaan mukanamme olleen englantilaisen vaihtarin edellisenä päivänä saapunutta ystävää. Käytössä olevan tien löytäminen takaisin kaupunkiin vaikutti kuitenkin olevan yhtä haastavaa kuin vuorelle tuovan tien löytäminen. Ajoimme paikasta paikkaan välillä ohittaen pahasti vaurioituneita rakennuksia. Ties kuinka monetta kertaa u-käännöstä tehdessämme saimme viimeinkin työmiehiltä tiedon siitä, mitä kautta pääsemme takaisin.
[We had to give up reaching the mountain and decided to get back to the city of Kumamoto to meet a friend of one of us. Finding a road back seemed to be as difficult as finding a road to the mountain. We kept driving from place to place an sometimes passed by buildings that were really damaged half a year ago. When we once again made a u-turn we were finally advised which road to choose.]
Ystävämme kaverin tapaaminen jäi lyhyeksi, sillä olimme ajelleet monta tuntia vuoristossa ja meidän piti ehtiä ennen kymmentä takaisin Fukuokaan palauttamaan auto. Päivä kului pitkälti autossa istuen, mutta olimme kaikki erittäin tyytyväisiä mukaan lähdöstä.
[The time for meeting the friend of our friend was quite short since ee were driving for so many hours and we havd to come back to Fukuoka before ten o'clock to return the car. Most of the day we spent sitting in the car but all of us were happy we left to that journey.]
 |
| Kumamon-kauppa. Kumamonin kuvia oli joka puolella kaupunkia. [A Kumamon store. There were pictures of Kumamon all around the town.] |
 |
| Kumamoto? Washington? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti